- LEHDISTÖTIEDOTE
Euroväärennösten määrä pieneni entisestään vuoden 2018 jälkipuoliskolla
25.1.2019
[päivitetty 28.1.2019]
- Vuoden 2018 jälkipuoliskolla poistettiin kierrosta 262 000 euroseteliväärennöstä.
- Väärennöksistä yli 80 % oli 20 ja 50 euron seteleitä.
- Kaikkien eurosetelien aitous voidaan tarkastaa tunnustele–katso–kallistele-menetelmällä.
- Euroseteleihin luotetaan, ja niillä on turvallista maksaa.
Vuoden 2018 jälkipuoliskolla poistettiin kierrosta noin 262 000 väärennettyä euroseteliä, mikä on 13,0 % vähemmän kuin vuoden alkupuoliskolla ja 27,8 % vähemmän kuin vuoden 2017 jälkipuoliskolla. Mahdollisuus kohdata väärennetty seteli on häviävän pieni, sillä liikkeessä olevien aitojen eurosetelien määrään verrattuna väärennöksiä esiintyy hyvin vähän. Liikkeessä olevien setelien määrä on kasvanut jatkuvasti bruttokansantuotetta nopeammin. Vuonna 2018 liikkeessä olevien euroseteleiden määrä kasvoi noin 4,05,6 % ja niiden arvo noin 3,75,2 %. Liikkeessä on nyt yli 22 miljardia euroseteliä, ja niiden yhteenlaskettu arvo on noin 1 200 miljardia euroa.
Alla olevassa taulukossa esitetään puolivuosittaiset tiedot väärennösten määrästä.
Tarkastelujakso |
2/2015 |
1/2016 |
2/2016 |
1/2017 |
2/2017 |
1/2018 |
2/2018 |
Väärennösten määrä |
445 000 |
331 000 |
353 000 |
331 000 |
363 000 |
301 000 |
262 000 |
Eri seteliarvoja väärennettiin seuraavasti:
Seteliarvo |
5 € |
10 € |
20 € |
50 € |
100 € |
200 € |
500 € |
Prosenttiosuus |
1,6 % |
2,6 % |
22,7 % |
61,8 % |
9,0 % |
0,9 % |
1,4 % |
Kehitys vuoden 2018 jälkipuoliskolla:
- Eniten väärennettiin edelleen 20 ja 50 euron seteleitä. Näiden kahden seteliarvon yhteenlaskettu osuus kaikista väärennöksistä oli yli 80 %.
- Suurin osa (96,7 %) väärennöksistä havaittiin euroalueen maissa. Lisäksi 2,2 % euroväärennöksistä havaittiin euroalueeseen kuulumattomissa EU:n jäsenvaltioissa ja loput 1,1 % muualla maailmassa.
Setelien aitous kannattaa tarkastaa.
Jo ensimmäisen eurosetelisarjan käyttöönotosta lähtien eurojärjestelmä – eli Euroopan keskuspankki (EKP) ja euroalueen 19 kansallista keskuspankkia – on kehottanut kaikkia olemaan valppaina seteleitä saadessaan. Aidot setelit on helppo tunnistaa käyttämällä EKP:n eurosivuilta ja eurojärjestelmän kansallisten keskuspankkien verkkosivuilta tuttuja yksinkertaisia testejä eli tunnustelemalla setelin painatusta, katsomalla seteliä valoa vasten ja kallistelemalla sitä. Väärennökseksi epäiltyä seteliä kannattaa verrata sellaiseen, jonka tietää olevan aito. Jos seteli osoittautuu väärennökseksi, on syytä ottaa yhteyttä poliisiin tai (mikäli kansallinen käytäntö sen sallii) kansalliseen keskuspankkiin tai oman pankin konttoriin. Eurojärjestelmä tukee viranomaisia väärennösten torjunnassa.
Eurojärjestelmä tiedottaa eurosetelien turvatekijöistä monin tavoin, jotta väärät setelit osattaisiin erottaa aidoista ja jotta rahaa ammattimaisesti käsittelevät pystyisivät varmistamaan, että setelinkäsittelylaitteet tunnistavat väärennökset luotettavasti ja poistavat ne kierrosta.
Eurojärjestelmä kehittää jatkuvasti seteliteknologiaa, sillä eurosetelien turvallisuus on sen vastuulla. Toisen eurosetelisarjan käyttöönoton myötä setelit ovat aiempaa turvallisempia, mikä edistää luottamusta yhteiseen rahaan.
Uudet 100 ja 200 euron setelit julkistettiin 17.9.2018. Ne otetaan käyttöön 28.5.2019 viimeisinä toisen eurosetelisarjan seteleinä. Myös niissä on aiempaa kehittyneempiä turvatekijöitä. EKP ja eurojärjestelmän kansalliset keskuspankit järjestävät käteistä rahaa työssään käsitteleville ja suurelle yleisölle tiedotuskampanjan uusista seteleistä ja niiden turvatekijöistä. Lisäksi eurojärjestelmä tukee laitevalmistajia ja toimittajia setelinkäsittelylaitteiden ja aitouden tarkastamisessa käytettävien laitteiden päivittämisessä uusia seteleitä varten.
Tiedotusvälineiden kysymyksiin vastaa Esther Tejedor puhelinnumerossa +49 69 1344 95596.
Euroopan keskuspankki
Viestinnän pääosasto
- Sonnemannstrasse 20
- 60314 Frankfurt am Main, Germany
- +49 69 1344 7455
- [email protected].
Kopiointi on sallittu, kunhan lähde mainitaan.
Yhteystiedot medialle