Rahapoliittisia päätöksiä

9.6.2022

Nopea inflaatio on luonut vaativan tilanteen meille kaikille. EKP:n neuvosto huolehtii siitä, että inflaatio palaa kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi keskipitkällä aikavälillä.

Inflaatio kiihtyi toukokuussa taas huomattavasti lähinnä energian ja elintarvikkeiden nopean hinnannousun vuoksi. Taustalla oli osin sodan vaikutus. Inflaatiopaineet ovat kuitenkin laajentuneet ja voimistuneet, ja monien tavaroiden ja palvelujen hinnat nousevat voimakkaasti. Eurojärjestelmän tuoreiden asiantuntija-arvioiden perusskenaariossa inflaatio on arvioitu huomattavasti aiempaa nopeammaksi. Arvioiden mukaan inflaatio pysyy toivottua nopeampana vielä jonkin aikaa. Sen odotetaan kuitenkin hidastuvan, kun energiakustannusten nousu vaimenee, pandemian aiheuttamat toimitushäiriöt vähenevät ja rahapolitiikka normalisoituu. Tuoreissa asiantuntija-arvioissa inflaatiovauhti on arvioitu nopeammaksi kuin maaliskuisissa arvioissa: inflaation arvioidaan nyt olevan 6,8 % vuonna 2022 mutta hidastuvan sitten ja olevan 3,5 % vuonna 2023 ja 2,1 % vuonna 2024. Arviointijakson lopussa kokonaisinflaatio olisi siis hieman EKP:n neuvoston tavoitetta nopeampaa. Ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja laskettu inflaatio on arvioiden mukaan keskimäärin 3,3 % vuonna 2022 ja 2,8 % vuonna 2023 sekä 2,3 % vuonna 2024 – eli sekin on arvioitu nopeammaksi kuin maaliskuisissa arvioissa.

Venäjän asiaton hyökkäyssota Ukrainassa heikentää edelleen Euroopan ja koko maailman taloutta. Se häiritsee kaupankäyntiä, aiheuttaa materiaalipulaa ja pitää energian ja raaka-aineiden hinnat korkeina, mikä heikentää luottamusta ja vaimentaa talouskasvua varsinkin lyhyellä aikavälillä. Talouskasvun jatkumiselle on kuitenkin hyvät edellytykset, sillä taloudellinen toiminta lisääntyy koko ajan, työmarkkinatilanne on vahva, taloutta tuetaan finanssipoliittisin toimin ja pandemian aikana on kertynyt säästöjä. Kasvun tämänhetkisten esteiden väistyessä taloudellisen toiminnan odotetaan taas piristyvän. Samankaltainen näkemys välittyy myös eurojärjestelmän asiantuntija-arvioista, joiden mukaan BKT kasvaa 2,8 % vuonna 2022 ja 2,1 % vuosina 2023 ja 2024. BKT:n kasvu vuosina 2022 ja 2023 on nyt arvioitu huomattavasti hitaammaksi ja vuoden 2024 talouskasvu nopeammaksi kuin maaliskuisissa arvioissa.

EKP:n neuvosto päätti päivitetyn tilannearvionsa pohjalta, että paluu tavanomaiseen rahapolitiikkaan voi jatkua. Rahapolitiikkaa harjoitetaan koko ajan joustavasti. Muutoksia tehdään asteittain aina tuoreimpien tietojen pohjalta, ja kaikki vaihtoehdot otetaan huomioon.

Omaisuuserien osto-ohjelma (APP) ja pandemiaan liittyvä osto-ohjelma (PEPP)

EKP:n neuvosto päätti, että netto-ostot APP-ohjelmassa päättyvät 1.7.2022. Ohjelmassa hankittujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavan pääoman uudelleensijoituksia aiotaan jatkaa täysimääräisesti vielä pidemmän aikaa sen jälkeen, kun ohjauskorkoja aletaan nostaa, ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen, jotta likviditeettiä on tarjolla runsaasti ja rahapolitiikka pysyy oikein mitoitettuna.

PEPP-ohjelmassa hankittujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettava pääoma sijoitetaan uudelleen ainakin vuoden 2024 loppuun saakka. Erääntyvistä arvopapereista luovutaan vähin erin niin, että rahapolitiikka pysyy asianmukaisesti mitoitettuna.

Jos pandemia aiheuttaa vielä hajautumista markkinoilla, PEPP-ohjelman uudelleensijoituksia voidaan ohjata joustavasti eri aikoina eri arvopaperiluokkiin ja eri maihin tarpeen mukaan. Esimerkiksi Kreikan joukkolainoja voidaan hankkia uudelleensijoitusten yhteydessä enemmänkin, jotta ostot eivät keskeydy ja vaikeuta rahapolitiikan välittymistä Kreikan taloudessa tilanteessa, jossa se toipuu edelleen pandemian vaikutuksista. Netto-ostot PEPP-ohjelmassa voidaan lisäksi tarvittaessa aloittaa uudestaan pandemian aiheuttamien häiriöiden torjumiseksi.

EKP:n ohjauskorot

EKP:n neuvoston ennakoivan viestinnän mukaan tiettyjen edellytysten tulee täyttyä, ennen kuin ohjauskorkoja aletaan nostaa. Tilannearvionsa perusteella EKP:n neuvosto totesi, että edellytykset koronnostolle täyttyvät.

EKP:n neuvosto suunnittelee näin ollen nostavansa EKP:n ohjauskorkoja 0,25 prosenttiyksikköä heinäkuun rahapolitiikkakokouksessa. Tällä kertaa EKP:n neuvosto päätti vielä, että perusrahoitusoperaatioiden korko on edelleen 0,00 %, maksuvalmiusluoton korko 0,25 % ja talletuskorko -0,50 %.

Tarkoituksena on nostaa ohjauskorkoja uudelleen syyskuussa, ja tuolloin koronnoston suuruus riippuu keskipitkän aikavälin näkymien kehityksestä. Jos keskipitkän aikavälin hintavakausnäkymät pysyvät nykyisen kaltaisina tai heikkenevät, syyskuussa voidaan nostaa korkoja enemmänkin.

EKP:n neuvoston tämänhetkisen arvion mukaan tilanne edellyttää syyskuun jälkeenkin vielä vähittäisiä mutta jatkuvia koronnostoja. EKP:n neuvoston tavoitteena on kahden prosentin inflaatiovauhti keskipitkällä aikavälillä. Rahapolitiikan muutostahti riippuu siis EKP:n neuvoston kulloinkin saamista tiedoista ja siitä, miten se arvioi inflaation kehittyvän keskipitkällä aikavälillä.

Rahoitusoperaatiot

EKP:n neuvosto seuraa jatkossakin pankkien rahoitustilannetta varmistaakseen, ettei kolmannessa kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden (TLTRO III) sarjassa jaetun likviditeetin erääntyminen häiritse rahapolitiikan välittymistä. EKP:n neuvosto arvioi kohdennettujen rahoitusoperaatioiden vaikutusta rahapolitiikan mitoitukseen säännöllisin väliajoin. TLTRO III ‑operaatioiden erityisehdot päättyvät suunnitellusti 23.6.2022.

***

EKP:n neuvosto on valmis tarkistamaan kaikkia välineitään ja toimimaan tarpeen mukaan joustavasti sen varmistamiseksi, että inflaatio vakaantuu kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi keskipitkällä aikavälillä. Pandemian aikana on opittu, että kriisitilanteessa omaisuuseräostojen joustava suunnittelu ja toteutus on tukenut rahapolitiikan välittymismekanismin toimintaa, ja EKP:n neuvosto on siten voinut pyrkiä tavoitteeseensa tehokkaasti. Rahapolitiikka tulee jatkossakin joustamaan kriisitilanteissa EKP:n mandaatin rajoissa, jos välittymismekanismia uhkaavat häiriöt vaarantavat hintavakauden saavuttamisen.

EKP:n pääjohtaja kertoo näiden päätösten taustoista tänään kello 14.30 (Keski-Euroopan aikaa) alkavassa lehdistötilaisuudessa.

EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.