Rahapoliittisia päätöksiä

15.12.2022

EKP:n neuvosto päätti tämänpäiväisessä kokouksessaan nostaa EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,50 prosenttiyksiköllä. Tuoreimpien eurojärjestelmän asiantuntija-arvioiden perusteella inflaatio ei hidastu toivotusti, joten korkoja joudutaan vielä nostamaan lisää. Korkotaso on EKP:n neuvoston tämänhetkisen tulkinnan mukaan saatava nousemaan tasaista tahtia merkittävästi korkeammaksi, ennen kuin sen avulla voidaan hillitä hintakehitystä riittävästi ja varmistaa, ettei inflaation palautuminen kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi jää liian kauas tulevaisuuteen. Kun korkotaso pidetään korkeana, kysyntä vaimenee, inflaatiovauhti hidastuu vähitellen eikä inflaation aleta odottaa jäävän keskipitkän aikavälin tavoitetta nopeammaksi. Korkopäätökset tehdään EKP:n neuvoston kokouksissa aina tuoreimpien tietojen pohjalta.

EKP:n rahapolitiikka vaikuttaa talouteen ensisijaisesti ohjauskorkojen välityksellä. Tänään kaavailtiin lisäksi vähittäistä luopumista eurojärjestelmän osto-ohjelmissa hankituista omaisuuseristä. Maaliskuusta 2023 sijoitusten määrän omaisuuserien osto-ohjelmassa annetaan pienentyä hallitusti ja ennakoitavasti, eli omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavaa pääomaa ei enää sijoiteta kokonaisuudessaan uudelleen. Vuoden 2023 toisen neljänneksen loppuun saakka sijoitusten määrä pienenee keskimäärin 15 miljardilla eurolla kuussa, ja sen jälkeen muutosvauhti valitaan tilanteen mukaan.

Helmikuun kokouksen yhteydessä annetaan tarkempia tietoja osto-ohjelman supistamisesta. EKP:n neuvosto huolehtii siitä, että sijoitusten määrä tukee jatkuvasti rahapolitiikan tavoitteita ja rahamarkkinaoloihin pystytään vaikuttamaan. Muutokset eivät saa vaikeuttaa markkinoiden toimintaa. Vuoden 2023 aikana uudistetaan järjestelyjä, joilla EKP:n neuvosto ohjaa lyhyiden korkojen kehitystä, ja siinä yhteydessä suunnitellaan myös, millä aikataululla eurojärjestelmän tase pyritään palauttamaan tavanomaiseen kokoonsa.

Korkoja nostettiin tänään ja niitä joudutaan todennäköisesti nostamaan vielä tuntuvasti, sillä inflaatio on nyt selkeästi liian nopeaa ja tämänhetkisten arvioiden mukaan se myös pysyisi muuten tavoitetta nopeampana liian kauan. Eurostatin alustavan arvion mukaan inflaatiovauhti oli marraskuussa 10,0 % (lokakuussa 10,6 %). Hienoinen hidastuminen johtui pääasiassa kehityksestä kuluttajahintaindeksin energiaerässä. Elintarvikkeet ovat kallistuneet ja hinnankorotuspaineet kasvaneet kaikkialla taloudessa, eikä tilanne vaikuta vieläkään helpottavan. Eurojärjestelmän tuoreimmissa asiantuntija-arvioissa inflaatio on merkittävästi nopeampaa kuin vielä kesäkuisissa arvioissa. Tänä vuonna inflaatiovauhdin arvioidaan olleen keskimäärin 8,4 %. Sen odotetaan kuitenkin alkavan hidastua, ja vuonna 2023 se on arvioiden mukaan 6,3 %, vuonna 2024 enää 3,4 % ja vuonna 2025 vain 2,3 %. Ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja lasketun inflaation arvioidaan olleen vuonna 2022 keskimäärin 3,9 %. Se on asiantuntija-arvioiden mukaan 4,2 % vuonna 2023 mutta enää 2,8 % vuonna 2024 ja 2,4 % vuonna 2025.

Euroalueen talous saattaa energiakriisin myötä supistua nyt vuoden viimeisellä neljänneksellä ja myös ensi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Tilanne on erittäin epävarma, kun maailmantalouden kehitys heikkenee ja rahoitusolot tiukentuvat. Eurojärjestelmän asiantuntija-arvioiden perusteella talous alkaa taas kasvaa verraten pian, mutta kasvu pysyy vaimeana vuonna 2023 ja on merkittävästi hitaampaa kuin kesäkuisissa arvioissa. Talouskasvun arvioidaan elpyvän vasta tilanteen kohentuessa. BKT:n kasvuvauhdiksi on arvioitu 3,4 % vuonna 2022 ja vain 0,5 % vuonna 2023 mutta sitten taas 1,9 % vuonna 2024 ja 1,8 % vuonna 2025.

EKP:n ohjauskorot

EKP:n neuvosto päätti nostaa kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,50 prosenttiyksiköllä. Perusrahoitusoperaatioiden korko on 21.12.2022 lähtien 2,50 %, maksuvalmiusluoton korko 2,75 % ja talletuskorko 2,00 %.

Omaisuuserien osto-ohjelma (APP) ja pandemiaan liittyvä osto-ohjelma (PEPP)

Omaisuuserien osto-ohjelmassa hankittujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavan pääoman uudelleensijoituksia aiotaan jatkaa täysimääräisesti helmikuun 2023 loppuun saakka. Sen jälkeen sijoitusten määrän omaisuuserien osto-ohjelmassa annetaan pienentyä hallitusti ja ennakoitavasti, eli omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavaa pääomaa ei enää sijoiteta kokonaisuudessaan uudelleen. Vuoden 2023 toisen neljänneksen loppuun saakka sijoitusten määrä pienenee keskimäärin 15 miljardilla eurolla kuussa, ja sen jälkeen muutosvauhti valitaan tilanteen mukaan.

PEPP-ohjelmassa hankittujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettava pääoma sijoitetaan uudelleen ainakin vuoden 2024 loppuun saakka. Erääntyvistä arvopapereista luovutaan vähin erin niin, että rahapolitiikka pysyy asianmukaisesti mitoitettuna.

EKP:n neuvosto pyrkii tukemaan rahapolitiikan välittymismekanismin toimintaa, joten PEPP-ohjelmassa hankittujen varojen erääntyessä ne sijoitetaan jatkossakin joustavasti uudelleen.

Rahoitusoperaatiot

Pankkien maksaessa vähitellen takaisin kohdennetuissa pitempiaikaisissa rahoitusoperaatioissa saamaansa rahoitusta EKP:n neuvosto seuraa kohdennettujen operaatioiden vaikutusta rahapolitiikan mitoitukseen.

***

EKP:n neuvosto on tarvittaessa valmis tarkistamaan kaikkia välineitään mandaattinsa rajoissa, jotta inflaatio voi palautua kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi keskipitkällä aikavälillä. Jos perusteeton tai hallitsematon markkinakehitys uhkaa muuttaa vakavanlaatuisesti rahapolitiikan vaikutusta euroalueen eri maissa, EKP:n neuvostolla on käytössään välineet välittymismekanismin suojaamiseksi niin, että hintavakautta pystytään ylläpitämään EKP:n tehtävän mukaisesti.

EKP:n pääjohtaja kertoo päätösten taustoista tänään kello 14.45 (Keski-Euroopan aikaa) alkavassa lehdistötilaisuudessa.

EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.