LEHDISTÖTILAISUUS

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde
EKP:n varapääjohtaja Luis de Guindos

Amsterdam, 9.6.2022

Hyvää iltapäivää. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi lehdistötilaisuuteemme. Haluan ensimmäiseksi kiittää pääjohtaja Klaas Knotia vieraanvaraisuudesta ja Alankomaiden keskuspankin henkilökuntaa erinomaisista kokousjärjestelyistä.

Nopea inflaatio on luonut vaativan tilanteen meille kaikille. EKP:n neuvosto huolehtii siitä, että inflaatio palaa kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi keskipitkällä aikavälillä.

Inflaatio kiihtyi toukokuussa taas huomattavasti lähinnä energian ja elintarvikkeiden nopean hinnannousun vuoksi. Taustalla oli osin sodan vaikutus. Inflaatiopaineet ovat kuitenkin laajentuneet ja voimistuneet, ja monien tavaroiden ja palvelujen hinnat nousevat voimakkaasti. Eurojärjestelmän tuoreiden asiantuntija-arvioiden perusskenaariossa inflaatio on arvioitu huomattavasti aiempaa nopeammaksi. Arvioiden mukaan inflaatio pysyy toivottua nopeampana jonkin aikaa. Sen odotetaan kuitenkin hidastuvan, kun energiakustannusten nousu vaimenee, pandemian aiheuttamat toimitushäiriöt vähenevät ja rahapolitiikka normalisoituu. Tuoreissa asiantuntija-arvioissa inflaatiovauhti on arvioitu nopeammaksi kuin maaliskuisissa arvioissa: inflaation arvioidaan nyt olevan 6,8 % vuonna 2022 mutta hidastuvan sitten ja olevan 3,5 % vuonna 2023 ja 2,1 % vuonna 2024. Arviointijakson lopussa kokonaisinflaatio olisi siis hieman tavoitettamme nopeampaa. Ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja laskettu inflaatio on arvioiden mukaan keskimäärin 3,3 % vuonna 2022 ja 2,8 % vuonna 2023 sekä 2,3 % vuonna 2024 – eli sekin on arvioitu nopeammaksi kuin maaliskuisissa arvioissa.

Venäjän asiaton hyökkäyssota Ukrainassa heikentää edelleen Euroopan ja koko maailman taloutta. Se häiritsee kaupankäyntiä, aiheuttaa materiaalipulaa ja pitää energian ja raaka-aineiden hinnat korkeina, mikä heikentää luottamusta ja vaimentaa talouskasvua varsinkin lyhyellä aikavälillä. Talouskasvun jatkumiselle on kuitenkin hyvät edellytykset, sillä taloudellinen toiminta lisääntyy koko ajan, työmarkkinatilanne on vahva, taloutta tuetaan finanssipoliittisin toimin ja pandemian aikana on kertynyt säästöjä. Kasvun tämänhetkisten esteiden väistyessä taloudellisen toiminnan odotetaan taas piristyvän. Samankaltainen näkemys välittyy myös eurojärjestelmän asiantuntija-arvioista, joiden mukaan BKT kasvaa 2,8 % vuonna 2022 ja 2,1 % vuosina 2023 ja 2024. BKT:n kasvu vuosina 2022 ja 2023 on nyt arvioitu huomattavasti hitaammaksi ja vuoden 2024 talouskasvu nopeammaksi kuin maaliskuisissa arvioissa.

Päätimme päivitetyn tilannearviomme pohjalta, että paluu tavanomaiseen rahapolitiikkaan voi jatkua. Rahapolitiikkaa harjoitetaan koko ajan joustavasti. Muutoksia tehdään asteittain aina tuoreimpien tietojen pohjalta, ja kaikki vaihtoehdot otetaan huomioon.

Netto-ostot omaisuuserien osto-ohjelmassa (APP) päättyvät 1.7.2022. Ohjelmassa hankittujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavan pääoman uudelleensijoituksia aiotaan jatkaa täysimääräisesti vielä pidemmän aikaa sen jälkeen, kun ohjauskorkoja aletaan nostaa, ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen, jotta likviditeettiä on tarjolla runsaasti ja rahapolitiikka pysyy oikein mitoitettuna.

Ennakoivan viestintämme mukaan tiettyjen edellytysten tulee täyttyä, ennen kuin alamme nostaa ohjauskorkoja. Tilannearvionsa perusteella EKP:n neuvosto totesi, että edellytykset koronnostolle täyttyvät. Suunnittelemme näin ollen nostavamme EKP:n ohjauskorkoja 0,25 prosenttiyksikköä heinäkuun rahapolitiikkakokouksessamme.

Tarkoituksena on nostaa ohjauskorkoja uudelleen syyskuussa, ja tuolloin koronnoston suuruus riippuu keskipitkän aikavälin näkymien kehityksestä. Jos keskipitkän aikavälin hintavakausnäkymät pysyvät nykyisen kaltaisina tai heikkenevät, syyskuussa voidaan nostaa korkoja enemmänkin.

Tämänhetkisen arviomme mukaan tilanne edellyttää syyskuun jälkeenkin vielä vähittäisiä mutta jatkuvia koronnostoja. Tavoitteenamme on kahden prosentin inflaatiovauhti keskipitkällä aikavälillä. Rahapolitiikan muutostahti riippuu siis kulloinkin saamistamme tiedoista ja siitä, miten arvioimme inflaation kehittyvän keskipitkällä aikavälillä.

Rahapolitiikkamme tulee jatkossakin joustamaan kriisitilanteissa EKP:n mandaatin rajoissa, jos välittymismekanismia uhkaavat häiriöt vaarantavat hintavakauden saavuttamisen.

Tämänpäiväiset päätökset ovat luettavissa verkkosivuillamme julkaistussa lehdistötiedotteessa.

Käyn nyt läpi näkemyksiämme talous- ja inflaatiokehityksestä, ja tarkastelen sitten arviotamme rahoitusmarkkinoiden ja rahatalouden tilasta.

Taloudellinen toiminta

Energian kalleus, ulkomaankaupan vaihtosuhteen heikkeneminen ja kasvanut epävarmuus vaimentavat odotettavasti taloudellista toimintaa vielä jonkin aikaa. Nopea inflaatio on lisäksi pienentänyt käytettävissä olevia tuloja. Sota Ukrainassa ja uudet pandemiaan liittyvät rajoitustoimet Kiinassa ovat jälleen lisänneet toimitushäiriöitä. Toimitusten viivästyminen tai peruuntuminen aiheuttaa yrityksille lisäkustannuksia ja heikentää tuotantomahdollisuuksia.

Taloudellista toimintaa tukevien tekijöiden odotetaan kuitenkin vahvistuvan lähikuukausina. Toiminnan käynnistyminen uudelleen pandemiasta pahiten kärsineillä toimialoilla, vahvat työmarkkinat ja työllisyyden kasvu tukevat tulokehitystä ja kulutusta. Myös pandemian aikana kertyneet säästöt helpottavat tilannetta.

Sodan vaikutusta on pystytty lieventämään finanssipolitiikan avulla. Kun tukitoimet pidetään kohdennettuina ja väliaikaisina, kuluttajia voidaan suojata energian hinnannousulta aiheuttamatta uusia inflaatiopaineita. Jos Next Generation EU ‑ohjelmaan, 55-valmiuspakettiin ja REPowerEU-suunnitelmaan kuuluvat investointi- ja uudistussuunnitelmat toteutetaan ajoissa, niillä voidaan vahvistaa kestävää talouskasvua euroalueella ja parantaa euroalueen kykyä selviytyä maailmantalouden häiriöistä.

Inflaatio

Inflaatiovauhti nopeutui entisestään ja oli toukokuussa 8,1 %. Vaikka valtiot ovat pystyneet jarruttamaan energian kallistumista jonkin verran, energia on nyt 39,2 % kalliimpaa kuin vuosi sitten. Markkinaindikaattorien perusteella energian maailmanmarkkinahinta pysyy vielä jonkin aikaa korkeana mutta laskee sitten. Elintarvikkeiden hinnat nousivat 7,5 % toukokuussa osittain Ukrainan ja Venäjän sodan vuoksi, sillä maat ovat tärkeitä maataloustuottajia maailmanmarkkinoilla.

Hintakehitystä nopeuttavat myös toimitushäiriöiden lisääntyminen sekä kotimaisen kysynnän vahvistuminen, kun taloudellinen toiminta piristyy taas etenkin palvelualoilla. Hinnat nousevat nyt yhä useammilla toimialoilla, eli indikaattorien mukaan pohjainflaatio nopeutuu.

Työmarkkinatilanne paranee koko ajan. Työttömyysaste oli huhtikuussa edelleen 6,8 % eli ennätyksellisen alhainen. Monille toimialoille haetaan uusia työntekijöitä, mikä kertoo vankasta työvoiman kysynnästä. Palkkakehitys on alkanut piristyä ennakoivienkin indikaattorien mukaan. Vaimean kriisiajan jälkeen talouden vahvistuminen todennäköisesti nopeuttaa palkkakehitystä. Pitemmän aikavälin inflaatio-odotukset ovat useimpien rahoitusmarkkinaindikaattorien ja asiantuntijakyselyjen mukaan kahden prosentin tuntumassa. Osa indikaattoreista viittaa kuitenkin jo siihen, että inflaatio kiihtyy tavoitetta nopeammaksi, joten odotusten kehitystä on seurattava tarkasti.

Riskiarvio

Pandemiaan liittyvät riskit ovat vähentyneet, mutta sota voi edelleen jarruttaa talouskasvua. Etenkin energiansaannin heikkeneminen euroalueella vaikuttaisi tuntuvasti talouteen. Tällaista mahdollisuutta on tarkasteltu tuoreiden asiantuntija-arvioiden kielteisessä skenaariossa. Sodan laajeneminen voisi heikentää luottamusta taloudessa. Toimitushäiriöt saattaisivat lisääntyä, ja energian ja elintarvikkeiden hinnat pysyisivät mahdollisesti odotettua korkeampina pidemmän aikaa.

Inflaatiokehitys voisi osoittautua ennakoitua nopeammaksi, jos talouden tuotantokapasiteetti heikkenisi pitkäaikaisesti. Keskipitkän aikavälin inflaatio voisi nopeutua myös, jos energian ja elintarvikkeiden hinnat eivät laskisi, inflaation alettaisiin odottaa pysyvän tavoitettamme nopeampana tai palkat nousisivat ennakoitua enemmän. Kysynnän heikkeneminen keskipitkällä aikavälillä voisi taas vähentää hintapaineita.

Rahoitusmarkkinoiden ja rahatalouden tilanne

Markkinakorot ovat nousseet inflaationäkymien muuttuessa, ja rahapolitiikankin odotetaan muuttuvan. Viitekorkojen noustessa pankkien varainhankinnan kustannukset ovat kasvaneet, ja monet pankit ovat nostaneet etenkin kotitalouksien lainakorkoja. Luotonanto yrityksille piristyi silti maaliskuussa, sillä yritykset tarvitsevat rahaa investointeihin ja käyttöpääoman tarve on kasvanut, kun tuotantokustannukset ovat nousseet, toimitushäiriöitä on ollut jatkuvasti ja markkinarahoituksen käyttö on vähentynyt. Myös luotonanto kotitalouksille lisääntyi, sillä asuntolainojen kysyntä on edelleen vankkaa.

EKP:n neuvosto laatii rahapolitiikan strategiansa mukaisesti kaksi kertaa vuodessa yksityiskohtaisen arvion rahapolitiikan ja rahoitusvakauden keskinäisestä vuorovaikutuksesta. Etenkin lyhyen aikavälin rahoitusvakaustilanne on heikentynyt sitten joulukuisen arvion. Rahoituksen saanti voisi vaikeutua, jos talouskasvu hidastuisi ja kustannuspaineet, riskittömät korot ja valtioiden joukkolainakorot nousisivat. Rahoitusolojen tiukentuminen voisi kuitenkin vähentää joitakin aiempia rahoitusvakautta uhkaavia tekijöitä keskipitkällä aikavälillä. Vuoden alussa pankit olivat vakavaraisia ja niiden saamisten laatu koheni, mutta nyt luottoriskit ovat kasvaneet. Seuraamme näiden tekijöiden kehitystä tarkasti. Makrovakauspolitiikka on yhä ensisijainen tapa säilyttää rahoitusvakaus ja vähentää keskipitkän aikavälin haavoittuvuustekijöitä.

Yhteenveto

Venäjän asiaton hyökkäyssota Ukrainassa vaikuttaa nyt kielteisesti euroalueen talouteen, ja kehitystä on vaikea ennakoida. Taloudella on kuitenkin hyvät edellytykset elpyä ja kasvaa myös keskipitkällä aikavälillä.

Inflaatio on toivottua nopeampaa. Sen odotetaan myös pysyvän tavoitetta nopeampana jonkin aikaa. Me huolehdimme siitä, että inflaatio palautuu kahden prosentin tavoitteemme mukaiseksi keskipitkällä aikavälillä. Palaamme siis vähitellen tavanomaiseen rahapolitiikkaan. Mitoitamme rahapolitiikan aina sen mukaan, millaisia tietoja talouskehityksestä saadaan ja miten ne vaikuttavat tilannearvioomme. Olemme valmiina tarkistamaan kaikkia välineitämme mandaattimme rajoissa ja toimimaan tarpeen mukaan joustavasti sen varmistamiseksi, että inflaatio vakaantuu kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi keskipitkällä aikavälillä.

Vastaamme nyt kysymyksiin.

EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.